Koti > Ajankohtaista > Yleinen > Lempeää lämpöä ...

Lempeää lämpöä Pertunmaalle – uusi pellettilämpökeskus lämmittää puhtaammin

Aurinkoisena elokuun päivänä 5.8. järjestettiin Pertunmaan yhtenäiskoululla yleisötilaisuus liittyen uuden kaukolämpökeskuksen rakentamiseen kuntaan.   Tekniikaltaan vanhentunut hakelaitos on määrä korvata uudella pellettilämpökeskuksella, joka on ympäristöystävällinen ja vaivaton keino lämmittää.

Tilaisuudessa tunnelma oli alusta saakka savolaisen leppoisa. Tilaisuus käynnistyi pakollisella virittelyvartilla, kun Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen koetti saada videotykillä heijastetut diat näkymään valoisassa ruokailutilassa. Tykkyläinen pahoitteli ja kehotti katsojia tulemaan lähemmäs, jos diat eivät näy. “Tohtiiko tulla, kun on tämä korona?” vanhempi herra huikkasi yleisöstä ja naurahti. Nauru levisi muuhun joukkoon. Jokunen uteliaampi siirtyi lähemmäs. 

Pertunmaan biolämpökeskuksen esittelytilaisuus. Panoraama.

Tilaisuuteen saapuivat viidentoista kuulijan ja Tykkyläisen lisäksi Lempeän kaukolämpötoiminnasta vastaavat Harri Karhu ja Mika Laine, sekä hanketta konsultoiva Pasi Honkanen Sitowiselta. Aluksi Tykkyläinen kävi läpi Suur-Savon Sähkön historiaa ja kertoi konsernin omistajakunnasta. Konserni perustettiin paikallisten kuntien toimesta sotien jälkeen vuonna 1946 elvyttämään alueen tuotannollista toimintaa ja lisäämään hyvinvointia. Yhtiön omistajakunta on tänä päivänä lähes sama koostuen valtaosaksi kuntaomistajista, joista Pertunmaa on 12. suurin.  

Markus Tykkyläinen hymyilee kuulijan kommentille.
Toimitusjohtajaa hymyilyttää, kun takapenkin rouva neuvoo täsmällisen termin hoivakodille.

Seuraavaksi siirryttiin kertomaan lämpökeskusuudistuksen taustoista. Tykkyläinen kuvaili nykyisen, vanhainkodin yhteydessä sijaitsevan lämpökeskuksen olevan sijainniltaan hankala korjauksien ja turvallisuuden kannalta. “Se ei ole vanhainkoti. Sen oikea nimitys on tehostetun palveluasumisen yksikkö”, kyseisessä paikassa työskentelevä rouva huikkasi reippaasti. Tykkyläinen hymyili ja pahoitteli: ”Nämä nykyajan termit ovat niin pitkiä ja vaikeita”. Vanha lämpökeskus alkaa olla iäkäs ja uudistuksen tarpeessa, johon sijainti hoivakodin yhteydessä aiheuttaisi omat rajoitteensa. Uusi lämpökeskus onkin kaavailtu sijoitettavaksi Pertunmaan Salen takaiselle teollisuustontille.  

Pelletti palaa puhtaammin tuottaen huomattavasti vähemmän nokea ja häkää hakkeeseen nähden. Pelletti on myös kotimaista lähipolttoainetta.

Uuden keskuksen on määrä siirtyä käyttämään pellettiä hakkeen sijasta. Tykkyläinen kertoi pelletin olevan ostohinnaltaan hieman kalliimpaa kuin hake, mutta tulevan käytännössä edullisemmaksi. Hake on usein kosteaa, ja palaa huonosti, kunnes siitä on lämmityskattilassa haihtunut vesi pois. Puupelletti on tasalaatuisempaa ja kuivempaa, joten siitä saadaan parempi teho irti. Pelletti palaa lisäksi puhtaammin tuottaen huomattavasti vähemmän nokea ja häkää hakkeeseen nähden. Pelletti on myös kotimaista lähipolttoainetta: Lempeän kaukolämmön käyttämät polttoaineet olivat viime vuonna 98 % kotimaisia.  

Valveutunut herra keskustelee kaukolämmöstä.
Etupenkkiin uskaltautuneella herralla oli monta hyvää kysymystä.

Huoltovarmuuteen panostetaan

Keskus on määrä varustaa varajärjestelmillä, kuten varavoimakoneella sekä öljykäyttöisellä lämmityskattilalla. Öljyä käytetään vain pakottavissa tilanteissa, kuten pellettikattilan häiriötilanteissa tai äärimmäisissä pakkasissa pelletin apuna. Välillä lämpökeskuksissa joudutaan käyttämään öljyä lämpiminä päivinä kesällä lämmöntarpeen ollessa niin vähäinen, ettei lämmityskattila pysy käynnissä. Uudessa lämpökeskuksessa tällainen tilanne on kuitenkin harvinaisempi, sillä pellettikattila kykenee vastaamaan pienempään lämmöntarpeeseen kuin hake. Varavoimakone mahdollistaa lämmöntuotannon myös sähkökatkojen aikana. Eräs kuulijoista muisteli vuosia sitten tapahtunutta pitkää sähkökatkoa, jonka aikana palveluyksikön asukkaiden asunnot uhkasivat kylmetä. Tykkyläinenkin muisti asian hyvin: ”Nyt olemme varautuneet paremmin. Otamme huoltovarmuusasiat vakavasti.” 

  Öljyä käytetään vain pakottavissa tilanteissa, kuten pellettikattilan häiriötilanteissa tai äärimmäisissä pakkasissa pelletin apuna.

Tykkyläinen päättää puheensa ja antaa vuoron hanketta konsultoivalle Pasi Honkaselle. Hän käy yksityiskohtaisesti läpi uuden lämpökeskuksen sijainnin ja rakenteen. Keskukselle kaavailtu teollisuustontti sijaitsee lähellä Pankalampea ja siihen laskevaa jokea. Keskuksen suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota ympäristöturvallisuuteen. Lämpökeskuksen öljysäiliö on varustettu kaksikerroksisella rakenteella ja piha päällystetty nestettä läpäisemättömällä asfaltilla. Sadevesikaivoihin tulee kolminkertainen öljynerotusjärjestelmä. Lisäksi koko keskukseen on sijoitettu useita öljysensoreita, jotka ovat yhteydessä Lempeä Lämmön kaukolämpövalvomoon, jossa on ympärivuorokautinen seuranta. ”Vaikka keskuksen öljysäiliön koko sisältö valuisi asfaltille, siitä ei pääsisi pisaraakaan vesistöön”, Honkanen vakuuttaa.  

Harri Karhu kertoo pelletin eduista.
Harri Karhu kuvailee pelletin käytön etua suhteessa hakkeeseen.

Esityksen loputtua oli vielä varattu aikaa kysymyksille. Paikallaolijat olivat huomattavan valveutuneita ja kiinnostuneita alueen asioista, sillä hyviä kysymyksiä tuli solkenaan. Kokosimme loppuun kaikki tilaisuudessa esitetyt kysymykset vastauksineen.  

Jos sinulla on vielä kysyttävää aiheesta, niin laitathan kysymyksesi meille sähköpostitse, vastaamme mielellämme. Osoite on  markus.tykkylainen (at) sssoy.fi 

Kysymyksia ja vastauksia

  1. Mitä tapahtuu nykyisen hoivakodin yhteydessä olevalle lämpökeskukselle? Jätetäänkö se varalle? 
    • Vanha lämpökeskus on määrä poistaa käytöstä, kunhan uusi saadaan täyteen käyttövalmiuteen. Palolaitoksen yhteydessä oleva pieni lämpökattila jätetään vielä varalle, jos tulisi sellainen epätodennäköinen tilanne, että uusi lämpökeskus olisi jonkin katastrofin seurauksena poissa pelistä. 
  2. Miltä toimijalta pelletti tulee? 
    • Pelletti hankitaan alkuvaiheessa Vapo Oy:ltä, joka on vakaa ja varma kotimainen toimittaja. 
  3. Onko kaukolämpötoiminnan yhdistämistä paikallisen kaukolämpötarjoaja Soprus Oy:n kanssa mietitty? 
    • Asiasta on aiemmin keskusteltu yrityksen edustajan kanssa, mutta tällä hetkellä ei ole neuvotteluprosessia menossa. 
  4. Nostaako uusi lämpökeskus Pertunmaan keskusta-alueen lämmöntuotantokapasiteettia niin, että uusia asiakkaita voisi tulla mukaan lämpöverkkoon? 
    • Totta kai! Uuden lämpökeskuksen kattila on suurempi kuin aiempi kattamaan mahdolliset tulevaisuuden tarpeet, joten kyllä uudet liittyjät ovat tervetulleita. Tuotantokapasiteettia rakennetaan tarpeiden mukaan. Harvoin kaukolämmössä on ongelmana lämpökeskuksien ylärajojen vastaan tuleminen, yleensä vajaakäyttö on suurempi haaste varsinkin näin kesäaikaan.  
  5. Miksi päädyitte kalliimpaan pellettiin? 
    • Pelletti on ostohinnaltaan kalliimpaa, mutta tulee todennäköisesti jopa halvemmaksi kuin hakkeella lämmittäminen. Hakkeen laatu saattaa heitellä paljonkin, varsinkin sen kosteuden osalta. Lämmityskattilalla menee yleensä hetki, ennen kuin se säätyy sopivaksi hakkeen laadulle, jonka aikaa hake palaa tehottomasti ja epäpuhtaasti.  
    • Pelletti on paljon tasalaatuisempaa ja palaa aina lähes yhtä tehokkaasti. Tämän vuoksi pelletti on myös ympäristöystävällisempää: se vähentää palamisen tuottaman noen ja hään määrää huomattavasti. 
    • Pellettilaitoksella on varmatoimivuutensa ansiosta vähemmän huolto- ja kunnossapitokäyntejä, mikä vaikuttaa kokonaiskustannuksia alentavasti. 
    • Pellettikeskus on myös edullisempi investointina kuin hakekeskus olisi ollut. 
  6. Näkyvätkö uuden lämpökeskuksen rakentamisen kustannukset asiakkaiden lämpölaskussa? 
    • Investointi on käytännöllisesti katsoen aika pieni, ja se on paljon kannattavampi kuin vanhan lämpökeskuksen uudistaminen. Uusi keskus on pellettikäyttöisenä paljon tehokkaampi ja tarkempi kuin vanha hakkeella käyvä, sillä pelletti on tasalaatuista ja kuivempaa. Laadukas polttoaine tulee pitkällä aikavälillä edullisemmaksi, kun sitä ei kulu niin paljon. 
    • Suurempi vaikutus on Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan päätöksillä, ja siitä seurauksena polttoainehintojen kehittymisellä valtakunnallisesti. 
  7. Käytetäänkö pelletin siirtämisessä kuljetusrekasta lämpökeskuksen säiliöön alipaineistusta? Entä pöllyääkö sieltä puupölyä ympäristöön?
    • Tällaisessa keskuksessa pelletin siirtämiseen ei tarvita alipaineistusta, eikä missään muissakaan lämpökeskuksistamme ole havaittu puupölyn leijailemista ympäristöön. Mäntyharjulla on lähes identtinen lämpökeskus, eikä myöskään siellä ole ollut ongelmaa pölyn kanssa. 
  8. Kuinka sähkökatkoihin on varauduttu? 
    • Uudessa lämpökeskuksessa on järeä varavoimakone, joka kykenee pitämään lämmöntuotannon käynnissä. 
  9. Entä palamisen tuottamat päästöt? 
    • Uusi lämpökeskus on huomattavasti puhtaampi kuin aiempi hakekäyttöinen: piipusta tulevan savukaasun määrä on vähäinen. Pelletti palaa puhtaammin tuottaen merkittävästi vähemmän nokea ja häkää. 
    • Lisäksi keskukseen rakennetaan 18 metriä korkea piippu, kun ympäristösäädös edellyttää vain 10 metriä. Näin savukaasu varmemmin jakautuu laajemmalle alueelle, eikä aiheuta lähiseudun ihmisille haittaa. 

Esityksen materiaalit

Pertunmaalla asuva rouva ja Harri Karhu keskustelevat kaukolämpöliittymästä.
Harri Karhu keskustelee kaukolämpöön vaihtamista pohtivan rouvan kanssa.
Lempeän väki matkalla tontille
Lempeän väki matkalla kaavaillulle lämpökeskuksen sijainnille. Oikean puolen komeat puut jäävät näkösuojaksi kaupan ja keskuksen väliin.
Tulevan pellettilämpökeskuksen sijainti
Lämpökeskuksen tontin dokumentointia.